Denon viettää 110-vuotisjuhlaa 2020. Juhlistaaksemme tätä virstanpylvästä, julkaisemme juttusarjan Denonin historiasta, yhtiön filosofiasta, huomionarvoisista tuotteista, ja avainasemassa olevien henkilöiden haastatteluja blogissamme. Sarjan toisessa artikkelissa puhumme Ryo Okazerin kanssa, joka on iso osa merkin historiaa ja joka on ollut mukana suunnittelemassa äänirasioita ja levysoittimia.

 

DENON GRAMOFONIEN, ÄÄNIRASIOIDEN JA LEVYSOITTIMIEN HISTORIA.

 

Kuinka kauan olet työskennellyt Denonilla?

Okazeri: Olen työskennellyt Denonilla pitkään. Aloitin Nippon Columbialla valmistuttuani, ja olen luultavasti yhtiön vanhin henkilö.

 

Minkälaista työtä teit urasi alkuaikoina?

Okazeri: Aluksi työskentelin suunnitteluosastolla Mitakan toimistolla tokiossa. Denon oli tuolloin Nippon Columbian audio-osasto japanissa, ja sen nimi oli Den-On, ei Denon. Mitakan toimistosta tuli yhtiön radiolähetyslaitteiden valmistuksen päämaja, nimeltään Nippon Denki Onkyō Kabushikigaisha yhdistyttyään Columbia Corporationin kanssa. Siksi nimestä Den-On tuli perusta Denonille.

 

Mikä oli vastuualueesi Mitakan toimistossa?

 

Okazeri: Olin osastolla joka vastasi äänirasioiden suunnittelusta. Jos ajatellaan ajoitusta, oltiin juuri siirtymässä analogisesta digitaaliseen, vinyylilevyistä CD-levyihin. Myöhemmin siirryin digitaalilaitteiden kehityksestä vastaavalle osastolle, ja näin jälkikäteen ajatellen uskon olleeni onnekas koska saadessani kokea digitaalilaitteiden alkuajat.

 

Suunnittelitko äänirasioita aloitettuasi yhtiön palveluksessa?

Okazeri: Työskentelin äänirasioiden parissa noin viiden vuoden ajan. Koska äänirasiat eivät ole tuotteita itsessään, minulle koulutettiin myös oheislaitteiden kuten äänivarsien ja pyörittimien tuntemusta.

 

Denon viettää 110-vuotisjuhlaa 2020, voitko kertoa juhlavuodesta nimenomaan levysoittimia ajatellen?

Okazeri: Kun puhutaan Denonin synnystä, on tärkeää mainita että yhtiön perusti Nippon Chikuonki Shokai (Japanin Äänittäjien Yhtiö). Se on Nippon Columbian alku ja 110-vuotisen historian alku.

 

Gramofoni No. 35 sisäänkäynnillä (valmistettu Kawasakin tehtaalla 1915)

 

Olen kuullut että keisari Showan puhe sodan loppuessa taltioitiin Denonin valmistamalla laitteistolla?

Okazeri: Kyllä, se on totta. Japan Electric Sound Companyn valmistama DP-17K siirettävä levytallennin tallensi, ja toisti puheen. Vuonna 1945 ei nauhureita ollut olemassa vaan äänitteet tehtiin asetaattilevyille joilta ne myös toistettiin. Äänite tehtiin kaivertamalla ura levyleikkurilla.

Perustamisestaan lähtien 1939, Japan Electric Sound Company toimitti NHK:lle erilaisia lähetyslaitteistoja. Ennen Japan Electric Sound Companyn perustamista, japanissa ei ollut kotimaista äänitystekniikkaa. Tiedetään että tuolloin saksalainen radio ja television valmistaja Telefunken toimitti japaniin levytallentimiaan. Ne olivat kuitenkin erittäin kalliita joskin erinomaisia laadultaan. Japan Electric Sound Companya pyydettiin suunnittelemaan ja valmistamaan kotimainen levytallennin. Tuota tekniikkaa käytettiin tallentamaan ja toistamaan Potsdamin julistuksen hyväksyminen joka tulisi määrittelemään japanin kohtalon.

 

Pitääkö paikkansa että Japan Electric Sound Company, Denonin edeltäjä, valmisti yleisradiolähetyksissä käytettäviä laitteita?

Okazeri: Kyllä, pitää paikkansa. Aluksi NHK oli ainoa yhtiö jolle toimitimme laitteita koska kaupallisia lähetyksiä tuolloin ollut. Sodan jälkeenkin läheinen yhteistyö jatkui ja toimitimme heille laitteita, lähinnä tallentimia. Vuoden 1951 jälkeen kun kaupallisia radiolähetyksiä alkoi ilmaantumaan tuotantomme kasvoi entisestään.

DL-103 äänirasia jonka jälkeen ensimmäiset kuluttajille suunnatut levysoittimet kehitettiin, valmistettiin tarkkojen spesifikaatioiden mukaan NHK:lle (japanin yleisradioyhtiölle) vuonna 1964 kun stereolähetykset alkoivat.

DL-103 saattaa näyttää kuluttajatuotteelta mutta on alunperin tehty ammatilaiskäyttöön. Kun DL-103 oli päässyt kuluttajamarkkinoille, Denon päätti laajentaa liiketoimintaa levysoittimiin.

 

“LUOKAA TEKNISESTI YLIVOIMAISIA TUOTTEITA JA ANSAITKAA MAINE LUOTETTAVANA VALMISTAJANA.”

 

Eli ensimmäinen Denon kuluttajatuote oli DL-103 äänirasia, joka kehitettiin alunperin lähetysstudioiden tarpeisiin.

Okazeri: Kyllä. Japan Electric Sound Company oli erinomainen ammattilaislaitteiden valmistaja, mutta markkinat olivat melko pienet kun vain lähetysstudiot ostivat laitteita. Vaikka Japan Electric Sound Company oli kiinnostunut kuluttajamarkkinoista, sillä ei ollut valmiuksia niitä varten.

Läpimurto tapahtui kun Japan Electric Sound Companysta tuli Nippon Columbian tytäryhtiö 1947, ja sitä kautta Nippon Columbian audio-osasto vuonna 1963.

Silloin DL-103 rasiaa käytettiin FM stereo-lähetyksissä. Koska useimmat japanilaiset radio-asemat ovat käyttäneet DL-103 rasiaa, ja vaikka CD-levyt ja muut digitaaliset äänilähteet ovat vallanneet studiot, uskon DL-103 rasian olevan edelleen käytössä.

When we launched Denon products into the consumer market we first sold the DL-103 cartridge, which became the standard equipment for broadcasting. Presenting the DL-103 cartridge directly to the consumer market was a big step into the beginning of consumer audio equipment. It took place in 1970.

 

Onko kuluttajille tarjottu DL-103 sama rasia kuin yleisradioyhtiöiden käyttämä DL-103?

Okazeri: Kyllä, kyseessä on täysin sama tuote. Itse asiassa DL-103rasiaa, joka on edelleen täysin samanlainen, valmistetaan edelleen Shirakawan tehtaalla Fukushimassa (D&M Shirakawa Audio Works) Olemme valmistaneet tätä tuotetta jo 56 vuoden ajan.

 

DL-103 valmistetaan edelleen käsin Shirakawan tehtaalla

 

DL-103 äänirasian jälkeen Denon lanseerasi kuluttajille suunnatun levysoittimen, eikö totta?

Okazeri: Kyllä. Denon valmisti NHK:lle levysoittimia kuten DN-302F FM-stereolähetyksiä varten. Sittemmin käytimme samaa tekniikkaa kuluttajatuotteissamme.

DN-308F, lähetysstudioihin ammattikäyttöön suunniteltu levysoitin

 

Silloinen Mitakan osaston johtaja oli sitä mieltä että valmistajana he olivat heikkoja, ja päätti kolmesta uudesta standardista:

• “Luokaa tuotteita jotka ovat parempia kuin muiden valmistajien”
• “Valmistakaa erittäin luotettavia tuotteita”
• “Ansaitkaa maine luotettavana valmistaja joka tekee erinomaisia tuotteita"

1960 luvun loppupuolella kun Denon ryhtyi valmistamaan kuluttajatuotteita, audiomarkkinat alkoi siirtymään massatuotteisiin johtuen nopeasta kehityksestä elektroniikan valmistuksessa ja huomattiin että suuret valmistajat valtaisivat suurimman osan markkinoista. Aiemmin mainitut kolme standardia jaettiin Denonin työntekijöille kamppailussa markkinaosuuksista.

 

Minusta Denonilla on oma filosofiansa mitä tulee tuotteiden valmistukseen.

Okazeri:  Olet oikeassa. Denonin tuotekehitys tähtää aina päihittämään kilpailijat kaikilla osa-alueilla. Silloin tämän filosofian tulos oli Denonin ensimmäinen kuluttajamarkkinoille suunnattu levysoitin, DP-5000.

 

DP-5000 & DP-3000, SYNONYYMEJÄ DENONIN LEVYSOITTIMILLE.

 

Onko oikein sanoa, että Denonin ensimmäinen kuluttajille suunnattu levysoitin, DP-5000, olikin pelkkä pyöritin?

Okazeri: Siihen aikaan useimmat harrastajat olivat kiinnostuneita itse valitsemaan ja yhdistelemään pyörittimen, äänivarren, äänirasian ja runkorakenteen, joten DP-5000 oli tosiaan pelkkä pyöritin – itsenäinen tuote.

 

DP-5000 (Denon Museo)

 

Oliko DP-5000 menestys?

Okazeri: Se oli hitti monistakin syistä. Sen suunnittelu oli varsin innovatiivista, ja mielestäni audiofiilit olivat yllättyneitä siitä. Jos tarkastelet tuota ajanjaksoa, huomaat, että varovaisuudesta huolimatta tehtiin paljon kokeiluja ja epäonnistumisia.

Pidän Denonin levysoittimissa siitä, että teollinen muotoilu heijastaa edelleen ammattilaisten laitteita, esimerkiksi 33- ja 45-painikkeiden muotoilussa. Painikkeet ovat suuria ja helposti painettavia, vai mitä? Kun painat näitä painikkeita, laite alkaa toistaa heti. Tämä käytettävyys mukailee radiolähetystoiminnan tarpeita.

 

Tämän jälkeen julkaistiin DP-3000, eikö totta?

Okazeri: Kyllä, aivan kuten DP-5000, DP-3000 oli yksinkertaisesti pyöritin, ja DP-3700:n mukana toimitettiin myös runko. Perusrakenne on melkein identtinen DP-5000:n kanssa. Koska DP-5000 oli vain hieman kevennetty versio ammattilaismallista, oli se hieman "liikaa" kuluttajille tuotteelle, ja kustannusten suhteen löytyi parannettavaa. Siten DP-3000 suunniteltiin ratkaisemaan niitä kustannuskysymyksiä. Mielestäni se oli tuolloin markkinoiden suosituimpia Denonin levysoitinmalleja.

 

DP-3000 (Pyöritin asennettuna runkoon) (Denon Museo)

 

Ovatko DP-5000 ja DP-3000 Denonin tunnusomaisimpia levysoittimia?

Okazeri: Uskon, että ovat. Luulen, että näillä kahdella mallilla oli ratkaiseva rooli tuomalla Denonille etua erillislaitteiden markkinoilla, kun brändi oli juuri astunut kuluttajapuolelle. DP-5000:n ja DP-3000:n tärkein ominaisuus oli, että ne käyttivät vaihtovirtamoottoreita.

 

SYY MIKSI DENON PÄÄTTI KÄYTTÄÄ AC-SUORAVETOMOOTTOREITA – ENSIMMÄISENÄ MAAILMASSA.

 

Mitkä ovat Denonin uniikin "AC-suoravetomoottoritekniikan edut"?

Okazeri: Denon ymmärsi vaihtovirtamoottorin ja suoravedon edut. Radiolähetystoiminnan harjoittajat käyttivät itse asiassa levysoitinta hankalalla tavalla. Tietyn kappaleen soittamiseksi he laskivat neulan levyn uraan ja pysäyttivät pyörimisen manuaalisesti. Kun lautanenlevy vapautettiin, levy alkoi pyöriä ja tuottaa ääntä. Näin soitimme musiikkia. Aikaisemmin tämä tehtiin yleensä mekaanisella tyhjäkäynnillä.

 

Tarkoitatko, että pystyit soittamaan kappaleita heti, kun oikea hetki koitti ohjelman aikana?

Okazeri: Kyllä.

 

Saiko levy oikean kiertonopeuden heti, kun vapautit sormesi?

Okazeri: Kyllä. Tosin, kuten digitaalista muistia käyttävissä pikakäynnistyksissä, sitä ei kuitenkaan voitu tehdä täysin viiveettä. Moottorin käynnistysmomentin ja levylautasen inertian yhdistelmä määrää käynnistysajan. Olimme tehneet siitä yhä paremman ja lopulta kehitimme suoravetoisen järjestelmän, joka alkaa pyöriä oikealla kierrosluvulla heti, kun painat kytkintä.

 

Tarkoitatko, että sinulla piti olla suoravetoinen soitin, että pystyit vaihtamaan musiikkia lähetykseen?

Okazeri: Kyllä, koska suoravetoisessa järjestelmässä ei ole mekaanista hävikkiä. Heti kun painat haluttua nopeuspainiketta, kappale toistetaan oikein.

Ensimmäisessä suorakäyttöisellä vaihtovirtamoottorilla varustetussa lähetyskäyttöön suunnitellussa DN302F-soittimessa oli 0,2 sekunnin käynnistysaika ja 30 asteen kiertokulma, ja se pyöri normaalisti.

Olisi pitkä tarina puhua suoravetotekniikasta, mutta uskoakseni NHK esitti vaaditut spesifikaatiot tälle moottorille, ja e kehitimme sen sitten vastaamaan niihin.

Tajusimme, että lähetyslaitteet automatisoidaan tulevaisuudessa, ja tiesimme, että niitä ei voida käyttää, ellei niitä ole sähköisesti ohjattu, joten oli välttämätöntä siirtyä manuaalisesta pysäytyksestä suoraan käyttöön, joka voitiin käynnistää sähköisesti – täysin ilman mekaanista haittavaikutusta.

 

Oliko tuolloin jo olemassa sellaista asiaa kuin suorakäyttöinen levysoitin, jossa on vaihtovirtamoottori?

Okazeri: Ei, ei ollut sellaista asiaa kuin suoravetoinen vaihtovirtamoottorilla varustettu levysoitin. Tuolloin suoravetoisissa laitteissa käytettiin tasavirtamoottoreita, jotka tuottavat magneettikentän johtamalla tasavirtaa kelan läpi ja asettamalla sitten magneettinen roottori kelaan S / N-napojen hylkimiseksi, mikä puolestaan aikaansaa roottorin pyörimisen.

Monissa vaihtovirtamoottoreissa ei ole magneetteja. Käämiä on useita kerroksia, ja kun vaihtovirtajännitettä syötetään siihen, virran tuottamat magneettikentän vektorit yhdistetään ja moottori alkaa pyöriä. Sitä kutsutaan pyöriväksi magneettikentäksi, ja roottori pyörii liikkuvan magneettikenttän mukana. Koska roottori ei ole riippuvainen magneetin navoista, DC-moottoreissa ei tapahdu hammastusta tai väännon vaihtelua, ja se voi pyöriä sujuvasti.

I think the reason we made a turntable with a direct-drive AC motor, which was not available for record players at the time, was because we were practicing what I mentioned earlier - making products that were technologically superior to other companies. Mielestäni syy siihen, että teimme levysoittimen suoravetoisella vaihtovirtamoottorilla, jollaista ei tuolloin ollut saatavilla, johtui siitä, että pyrimme tekemään sitä, mistä jo mainitsinkin aiemmin - valmistaa tuotteita, jotka olivat teknisesti muita yrityksiä parempia.

 

 

Denon julkaisi upouudet DP-400- ja DP-450USB-levysoittimet vuonna 2018 ensimmäistä kertaa pitkään aikaan, ja sinä olet näiden mallien insinööri, herra Okazeri. Olen varma, että tämän takana on levysoitinkaupan yleinen elpyminen, mutta mitä mieltä olet siitä?

Okazeri: Levysoittimet ovat analogisia, joten levysoittimen äänen dynaaminen alue on ehdottomasti kapeampi kuin CD-levyn, ja laite tuottaa suhteellisen paljon säröä sekä heikomman häiriöetäisyyden ja kanavaerottelun. Mutta kun kuuntelet levysoitinta, voit tuntea esiintyjän läsnäolon. Voit tuntea tilan, jossa esiintyjät ovat. Todellisuuden tai avaruuden tunne, ilmapiiri, jossa musiikki virtaa, on hieman erilainen. Se tuntuu todelta. Henkilökohtaisesti mielestäni se on jotain, jonka voit helposti havaita toistaessasi analogista musiikkia.

Haastattelu DP-400:n ja DP-450USB:n suunnitelleen insinöörin kanssa

 

SAIN OPPIA DL-103-ÄÄNIRASIAN SUUNNITELLEILTA INSINÖÖREILTÄ.

 

Tuleeko mieleesi tuotteita, jotka ovat olleet erityisen mieleenpainuvia sinulle?

Okazeri: Kun olin opiskelija, rakensin musiikkijärjestelmän erilliskomponenteista. Kuuntelin jazzia ja klassista musiikkia, ja ajattelin olevani myös yksi audiofiileistä. (nauraa)

Olin tyytyväinen, kun pystyin kuuntelemaan musiikkia, enkä ollut liian tarkka äänenlaadun suhteen, mutta minulla oli ystävä, joka oli tuohon aikaan todella innostunut huippuluokan äänentoistosta. Hän osti usein uusia komponentteja, ja minulla oli mahdollisuus hankkia ylimääräiseksi jääneet käytetyt laitteet, joita sain häneltä hyvällä alennuksella.

Muistan, että aloin käyttää V15 Type 3 MM-rasiaa Shurelta. Myöhemmin ostin Ortofonin kovakuoriaisen muotoisen rasian (SPU-G), kun työskentelin osa-aikaisesti, ja hämmästyin äänenlaadun muutoksesta. Kun tutkin MC-rasioita, huomasin, että Denon valmisti Japanissa DL-103-mallia. Muistan vieläkin hyvin, kun taas työskentelin osa-aikaisesti ja ostin sellaisen yhdessä AU320-tehomuuntajan kanssa. Kun aloitin työskentelemään Nippon Columbiassa, jokainen osa näistä äänirasioista oli edessäni osana työtäni.

 

Joten pääsit kiinni työhön tutkimalla tuotetta, joka oli jo aiemmin hämmästyttänyt sinut.

Okazeri: Juuri näin. Kun tulin yritykseen, DL-103:n ja sen oheislaitteiden suunnitteluun osallistuneet ihmiset työskentelivät siellä edelleen. Siksi sain oppia äänirasioista ja niiden oheislaitteista yksinkertaisesti tarkkailemalla heidän työtään.

 

DL-103:n ensimmäinen malli aseteltuna DL-103:n piirustuksen ja erillisen äänivarren suunnitelman päälle (Denon Museo)

 

Lisäksi täytyy sanoa, että tuon ajan insinöörit olivat hämmästyttäviä. Vaikka DL-103 oli niin pieni laite, kaikki valmistettiin käsityönä kehitysvaiheessa. Se luotiin tyhjästä. Pystyimme kehittämään sitä loogisesti ja aidosti antamaan sille muodon. Juuri tästä teknologiassa on kyse. Joten olen ylpeä voidessani puhua vanhasta Denonista ja sen tuotteista, vaikka minusta tuntuukin hieman ylimieliseltä sanoa niin.

 

Kun olit tulokas, ympärilläsi oli paljon sellaisia hienoja insinöörejä, eikö vain?

Okazeri: Kyllä, siellä oli paljon upeita insinöörejä. Esimerkiksi kun liittyin yritykseen, kehitimme DL-1000A-nimistä huippuluokan äänirasiaa, joka maksoi tuolloin 100000 Japanin jeniä. Koska olin uusi työntekijä, minut käskettiin mittauspisteelle, jossa tein mittaukset ilman ennakko-odotuksia, enkä osannut silloin yllättyä kyseisen äänirasian hurjan laajasta dynamiikka-alueesta. Minulla ei ollut vielä ymmärrystä siitä teknisestä osaamisesta ja vaikeustasosta, joka johti siihen pisteeseen. Tietämättömyys on syntiä.

DL-103:n korkeataajuinen resonanssi on noin 45 kHz paikkeilla. Mutta DL-1000A:lla tämä oli 110 kHz:ä. Tällä tasolla kaikki ominaisuudet paranevat. Särö vähenee kuten myös ylikuuluminen, vasemman ja oikean kanavan välinen erotus paranee. Myös levyn seuranta paranee huomattavasti.

Okazeri: Nyt kun ajattelen sitä, laajakaistaisen FM-stereolähetyksen aloittamisen jälkeen tulleet äänirasiat alkoivat DL-103:sta, jota seurasivat 103S, 103D, 301, 303, 305 ja DL-1000A. Kaikki nämä uudet tuotteet edustivat Denonin äänirasiatekniikan huipentumaa, ja kaikkien juuret juontuivat DL-103:n perustekniikoista. Myös Nippon Columbian tutkimus- ja kehitysosasto oli mukana materiaalien kehittämisessä. En usko, että tällaisia äänirasioita tehdään koskaan uudelleen, osittain historiallisen taustan takia. Osallistuminen tällaiseen prosessiin ja osallistuminen äänirasioiden tekniseen kehitystyöhön auttoi minua ymmärtämään insinööritaitoa.

 

Learn more about Denon's 110 year legacy in audio here.